Toivon Tilan historiaa

Vuoden 2007  julkaisussa: Kotiseutumme värikuvina – Halikko, Toivon Tila esiteltiin näin:

Toivo / Esko

Ammakko
Pinta-ala: 44 ha
Rakennusmateriaali: puu
Rakennusvuosi: 1984
Olli-Pekka Ruponen, s. 1972 Halikko
Maanviljelijä, agrologi
Hannele Ruponen (o.s. Halonen) s. 1974 Juuka
Artenomi
Avioliitto 2004

Lapset: Reino Ruubert 2005

Olli-Pekka osti Toivon 1997 vanhemmiltaan Eila ja Markku Ruposelta. Nämä olivat rakentaneet uuden päärakennuksen 1984, alkuperäinen talo purettiin pian uuden valmistuttua. Olli-Pekka on Ruposen suvun kolmas isäntä tilalla. Hän viljelee viljaa omilla pelloilla ja vuokramailla. Perhe harrastaa kesäautoilua ja talvisin lähinnä uimista.

Vuoden 1963 Suuressa Maatilakirjassa (I):

Esko

Omistaja vuodesta 1949 pitäjäneuvos Pekka Ruponen s. 22.3.1892 ja Laina Maria o.s Väkiparta s. 6.7.1899. Isännän kotitila Karjalassa Räisälän pitäjässä Tiurin kylässä Lepikko. Halikossa tila on ollut emännän suvulla vuodesta 1738. Se sijaitsee Ammakon kylässä 7 km kirkolta, Saloon 10 km. Kokonaispinta-alasta 88 ha on metsää 43,5 ha ja peltoa 26,5 ha, josta 5 ha salaojitettu. Hirsinen päärakennus, korjattu vuosittain, 7 huonetta. Tiilinen karjarakennus, talousrakennus, siilokuivuri tiilestä sekä erillissuojia. Traktori ja hevonen. Viljellään vehnää ja sokerijuurikasta, lisäksi rehuviljaa ja heinää karjalle. Pellot aitosavi- ja hietasavimaita. Havumetsä. Ay-karjassa 10 lypsävää ja 5 nuorta, keskituotos 4828-208-4,3.

Suomen kartanot ja suurtilat II vuonna 1941:

Esko, Halikon pitäjä, Ammakon kylä

Eskon tila sijaitsee pitäjän keskiosassa, lähellä Halikonjoen keskijuoksua. Sen loivasti nousevaa tonttialuetta ympäröivät tasaiset viljelysmaat. Kantatilana on entinen Eskon ratsutila, joka ostettiin perinnöksi vv. 1757 – 1819. Siihen yhdistettiin 1730 -luvulla Riikon perintötila, 1830 -luvulla Tomsin perintötila ja v. 1923 Pajun ratsutila.

Omistajat vuodesta 1540 lähtien: Tuomas Klaunpoika 1540 – 71; Matti Tuomaanpoika 1572 – 89; Mikko Matinpoika 1590 – 1602; Yrjö Matinpoika 1603 – 07; Pekka Yrjönpoika 1608 – 57; Esko Pekanpoika 1658 -79; Mikko Eskonpoika 1680 -1708; Jaakko Mikonpoika 1709 – 22.

Vuosina 1723 – 89 tila oli jaettuna kahteen osaan. Pääosan omistajat Jaakko Mikonpoika 1723 – 28; hänen poikansa Mickel Linius 1729 – 43 ja tämän leski Liisa -1745; Mikko Mikonpoika 1746 – 89.

Koko tilan omistajat: viimeksimainitun poika Gustav Eskolin, siltavouti, 1790 – 1847; Johan Eskolin 1847 – 49 ja tämän leski Johanna -1855; Johan Eskolin 1856 – 58 ja tämän leski Erika -1860; JohanVilhelm Johnsson, herastuomari, 1861 – 88; Sven Fridolf Fagerlund 1888 – 1910; August Halkilahti 1910 – 32; Eino Jokiniemi 1932.

Nykyiset omistajat (vuodesta 1933) johtaja Matti Ora ja varatuomari Eero Paloniemi.

Torppia ei esiinny v. 1700 eikä v. 1800, mutta v. 1900 niitä oli 4. Nykyinen kokonaispinta-ala on 491 ha, mistä peltoa 124 ha. Hevosia on 8 ja lehmiä 52, karja Ay-rotua.

Valkoiseksi maalatun, yksikerroksisen päärakennuksen vanhin osa on peräisin 1700-luvulta saakka. Alkuaan puhtaasti talonpoikaistyyppinen paritupa on myöhempinä aikoina kuitenkin huomattavasti muuttunut uusinnoissa, joista ensimmäinen, 1880 -luvulla suoritettu, lisäsi rakennuksen tilavuutta kolmella huoneella ja toinen v. 1927 tapahtunut, antoi talolle sen nykyisen ulkoasun. Asuinhuoneita on nykyisin kaikkiaan 10. Sisustuksesta mainittakoon talonpoikaistekoinen, empiremallinen, valkoiseksi maalattu huonekaluryhmä, arkku vuodelta 1827 sekä kaappi vuodelta 1775.

Toinen punaiseksi maalattu asuinrakennus, joka on peräisin vuoden 1800 vaiheilta, on säilynyt miltei alkuperäisessä asussaa Sitäkin on kyllä aikoinaan jatkettu, niin että se käsittää nykyisin niin ikään 10 huonetta. Talousrakennuksista ovat vanhimmat kaksi vija-aittaa 1800 -luvun alulta.

 

Seuraavaksi kannattaa odottaa kuvia…

 

 

 

 

 

Speak Your Mind

*